Pinkki pilvi -albumin julkaissut Ursus Factory haastattelussa

Pinkki pilvi -albumin julkaissut Ursus Factory haastattelussa

Juuri Pinkki pilvi -albumin julkassut, kahden hengen tehoyksikkö Ursus Factory ei ole aivan tyypillisin Monsp-tapaus. Tunteella, taidolla ja vahvalla näkemyksellä räimivästä aktista on kirjoiteltu jo vuosia, mutta katsoimme parhaaksi tehdä edelleen nousevasta duosta juuri tälle saitille sopivan haastattelun. Apaattiset kysymykset otettiin vastaan innolla, ja verbaalisesta kanssakäymisestä muodostui varsin loistava!

*Musan luokittelu ja kategoriointi on ankeeta, joten: miten luokittelette ja kategorioitte teidän musan?

Rock, tai alternative rock. Jos syvemmälle mennään, niin olemme käyttäneet viime aikoina tällaista termiä kuin neo-garage-rock, jossa neo kuvastaa modernia menoa ja hiphop/EDM-vaikutetta, garage räminän ja retron osuutta ja rock peruskalliota.

*Factory muodostuu kahdesta tekijästä. Miten tehtaan tuotantolinjasto toimii käytännössä?


Kun uutta musiikkia lähdetään synnyttämään, useimmiten kitaristi-laulaja Jussi tuo treenikselle riffin tai aihion tai jonkun idean, joka on tullut jostain muualta kuullusta musiikista. Idea esitellään rumpali-Allulle ja sitten sitä aletaan pyörittelemään yhdessä jammailun muodossa. Pikku hiljaa teos alkaa hahmottua luiden saadessa lihaa ympärilleen. Tästä alkaa pitkä ja kivulias (tai aikataulusta riippuen lyhyt ja kivulias) sanoitusprosessi, joka yleensä kestää siihen asti, että kappale äänitetään. Useimmiten viimeiset lisäykset ja muutokset tehdään mikin varresta. Sanoitukset ovat tähän mennessä olleet Jussin käsialaa.

Studiossa UF:n luovaan tehtaaseen liittyy kolmas jäsen: Väinö Karjalainen. Väinö äänittää, miksaa, tuottaa, soittaa, laulaa ja pitää henkeä yllä älykkäillä jutuillaan. Väinön studiolla käytetään paljon vanhoja äänityslaitteita ja uusia ideoita, jotta saavutetaan ennenkuulumaton soundi tuhat kertaa kuullussa genressä. Sama periaate on tavallaan kappaleita tehdessäkin: jotain uutta, jotain vanhaa, ja loput heitetään hatusta eli sävelletään.

*Nälkä kutsui teitä kaks vuotta sitten Suomen tärkeimmäksi rockbändiksi. Miten tää vaikutti teidän peilikuvaanne?

Täähän oli tietysti suuri kunnia, ja ilolla otimmekin sen vastaan, kuten kaikki kehut. Tietysti vielä kivempi olis ollut joku ”seksikkäin” tai ”unohtumattomin” mutta ”tärkeinkin” on ihan jees, kunhan ei ajattele sitä sanaa sellaisen tärkeyden kannalta kuin monet tylsät tärkeät asiat ovat, niinkuin hampaiden peseminen tai verot. Joka tapauksessa tähän ihanaan kehuun voi sitten vielä liittää itselleen jatkohaasteen: mitä Suomen tärkeimmällä rockbändillä on antaa niille, jotka ei (vielä / enää) kuuntele rock-musiikkia.

*Yleensä, kun joku saa tällasia arvioita, se tarkottaa että sama taho ammutaan lujaa alas seuraavien vuosien aikana. Teille ei oo kuitenkaan käynyt niin, vaan suunta tuntuu olevan yhä ylöspäin. Osaatteko arvella, mistä tää onnistuminen johtuu?

Ehkä ollaan edistytty sopivaan tahtiin. Kuuntelijoiden määrä, suitsutuksen taso ja saatu huomio on edennyt vakaasti ja varmasti meidän musiikin kanssa koko ajan eteenpäin. ”Tärkeimmäksi rockbändiksi” tituleerasi laatulehti Nälkä, eikä laatulehti Hesari. Usein alasampuninen ehkä johtuu siitä, että joku saa yhtäkkiä ihan älyttömästi huomiota ja suosio menee 0:sta 100:aan hetkessä. Tämähän sitten luonnollisesti vituttaa kaikkia. UF kuitenkin hiipii jengin liiveihin salakavalasti kuin hellä sydänvaras, ja yhtäkkiä kaikki huomaa rakastavansa sitä. Sanotaan nyt kuitenkin, että mielellämme ottaisimme (positiiviset) kommentit vastaan myös Hesarilta.

*Julkasette musaa Monspin kautta. Yhtiön alkuaikoina sille kiinnitettiin akteja lähes sattumanvaraisen oloisesti, jossain vaiheessa taas nuoremmat räppitoivot suorastaan jonotti päästäkseen lafkan huomioon. Miten teillä tää valinta tapahtui? Miten uskotte levy-yhtiön vaikuttavan esim. edellisessä kysymyksessä mainittuun, onnistuneeseen suunnan pitämiseen?

Jussi on kuunnellut paljon Monspin julkaisemaa musaa ja ollut jonottava räppi”toivo” jo pienestä pitäen. Kokemuksen pohjalta usein ajattelee, että levy-yhtiölle mailin lähettäminen ilman aiempaa kontaktia on kuin jotain toivottomia savumerkkejä lähettäisi ulkoavaruuteen, mutta tämä poikkeus vahvistaa säännön. Oltiin ehkä oikeaan aikaan oikeassa mailiosoitteessa, mutta Monspin Keijo innostui saman tien meistä ja unelmista tuli totta. Monsp on tuntunut todella luontevalta levy-yhtiöltä ehkä just nimenomaan räppipainotteisuuden takia. Jotain uutta, erilaista ja hämyä, niin lafka meille, kuin me lafkalle ja meidän musiikki kuuntelijoille. Vaikka meidän musa on ihan pesunkestävää rokkia niin usein räppipuolella on helppo löytää samaistumispintaa sellasessa tietyssä keveydessä ja siinä et ei oteta itseä niin vakavasti.

*Mainitkaa perustelematta yksi hyvä suomenkielinen rap-biisi.

(Jussi:) Kemmuru: Ray Charlz
(Allu:) Mariska: Tarkasta tämä

*Viimeisimmän sinkun toinen biisi on “Mä en tiedä mitä rakkaus on”. Tiedättekö mitä on menestys? Mitä se teille tarkottaa? Onko sen suhteen jotain konkreettisia maaleja vielä saavuttamatta?

Kyllä me sikäli ollaan kunnianhimoisia, että maaleja keksitään aina uusia, vaikka paljon on jo saavutettukin. Se menestys mitä me halutaan liittyy siihen, että kanssaihmiset saa meidän kanssa jotain irti siitä musasta. Se menestys mitä tavoitellaan on mm. streameja, yksittäisiä keskusteluita ihmisten kanssa joille joku meidän kappale on ollut tavalla tai toisella merkittävä, sitä et Suomen MM-joukkueen hiihtäjä kuuntelee meidän biisiiä ennen kisaa, sitä et kriitikot diggaa, ja kans aika paljon sitä, et itellä on omaa biisiä kuunnellessa sellainen fiilis että NO NYT.

*Jos pidetään tosta Nälkä-arviosta kiinni; mikä sitten on teidän näkökulmastanne Suomen historian tärkein rockbändi?

Jussi: Ehkä mun näkökulmasta Eppu Normaali, ne oli punk, ne oli iskelmä, ne on art, mut kaikki tietää ne. Ja eput oli ensimmäinen lempibändi mun elämässä, jonka tahtiin mä oon päättänyt joskus 4-vuotiaana että haluun soittaa kitaraa.

Allu: Jussi perkele ehti eka. Sama vastaus. Joku artisti osaa kirjoittaa satiiria yhteiskunnasta, toinen tehdä hoilattavan kertosäkeen ja kolmas kuvailla sydänsuruja koskettavasti, mutta Eput saa ne mahtumaan samaan biisiin.

*Niin teidän yleisessä soundissa, ku teksteissä voi halutessaan kuulla viitteitä vaikka mistä, vaikka mihin. Tässä kohtaa siis syytä palata perusasioihin: minkä ikäsiä te ootte? Onko tää iso omaksumisen määrä peräisin aktiivisesta, jopa ns. virallisesta opiskelusta, vai oletteko vaan kärpäspapereita, jotka imee kaiken ympäriltään?

Me ollaan molemmat kriittisessä 26 vuoden iässä.

Jussi: Tunnistan itseni tosi vahvasti tuosta kärpäspaperivertauksesta, imen asioita ympäristöstä ja niiden pohjalta teen musaa. Mä itse uskon, että ihan tiedostamattakin kaikki luominen on sitä, että on raaka-aineet ja sitten niitä sulatellaan, ja sitten niistä tulee jonkinlainen lopputuote, jonka taas joku toinen ottaa omaksi raaka-aineekseen. Jos musiikillisista vaikutteista nimenomaan puhutaan, niin varmaan siinä kuuluu tosi laaja musiikin diggailu joka poukkoilee eri stailien välillä.

Ja kouluissakin on käyty, ollaan molemmat opiskelijoita ja Jussi on nimenomaan opiskellut musaa. Siinä hommassa on törmännyt tosi monenlaiseen musaan ja saanut osallistua kaikenlaisiin juttuihin, joista saa hyviä värejä palettiin.

*“Kaikki on niin vitun ihan jees” on teidän kuunnelluimpia biisejä. Sen ilmestymisestä on kulunu neljä vuotta – millaisella jees-asteikolla kaikki nykysin liikkuu?

Vaikea sanoa! Tuosta kappaleen ajatuksesta oppineena ehkä ollaan pyritty siihen et kaikki ei vaan ois ”vitun ihan jees” vaan vielä paremmin, ”ihan vitun jees” (pardon our french, I mean, our song), ja silloin kun asiat on päin persettä, sanotaan sekin rehellisesti. Maailmalla tapahtuu paljon kaikenlaista, mut meillä on tällä hetkellä kaikki ihan jees kun odotellaan että levy rämähtää eetteriin. Ja se levy on aivan valtavan hyvä. Todella jees. Oikein oivallinen, tai… ihan vitun jees.

Teksti: Niko Toiskallio

HAASTATTELUSSA -SARJAN MUUT OSAT:
Pianomies – Osa 1
Haamu – Osa 2
Stepa – Osa 3
MC Pyhä Lehmä – Osa 4
Kosola – Osa 5
DJ Kridlokk / Khid – Osa 6
Tuomas Rinne (Överdog/Kultabassokerho) – Osa 7
Epelit – Osa 8
Katin Tavara – Osa 9
Jussi Laine (All Day Entertainment) – Osa 10
Laineen Kasperi – Osa 11
Hannibal & Hot Heros – Osa 12

spotify-klik

Formaatit: LP/DIGI
Julkaisut Spotifysta tästä.
Vinyylin ennakkotilaukset Levykauppa Äx & Katin Tavara.
Lataa kansi (Emmi Nieminen)