lampelasteen1.com

Monsp Records

Julkaisut: Bensaahan ne pojat tuli hakemaan

"Bensaahan ne pojat tuli hakemaan" levyn kappaleista

Kun mikään ei riitä

Tämä on sellainen elämänasennebiisi, kun ei osata olla oikein tyytyväisiä mihinkään. Kappale alkaa kävelystä rannalla paljain jaloin, silti murehtien lasinsiruista. Se summaa mun mielestä kappaleen idean aika hyvin.

Jotenkin meiltä katoaa silloin tällöin suhteellisuudentaju. Meillä on vatsa täynnä, lämmin koti ja vettä hanassa. Silti kaikki on jotenkin huonosti. Biisi kysyy kysymyksen: Missä on se piste, jossa olet saavuttanut kaiken? Milloin voit olla tyytyväinen?

Bensaahan ne pojat tuli hakemaan

Jussi kavereineen osti nuorempana romun Ford Anglian vain ajaakseen sillä paskarallia ilman turvavöitä. Pimeällä tiellä auto suistui pyörien ojaan. Kundit kyselivät toisiltaan: "Toimivatko sun jalat vielä?" Auto työnnettiin miehissä takaisin tielle ja matka jatkui poljin pohjassa. Kappaleessa Anglia vaihtui Corollaan, koska Teuvo maanteiden kuningas.

Tää on sellaista kummitusjunapunkkia, biisistä saatiin mielestäni todellakin bensankatkuinen veto.

Sammuu

Biisi menetyksistä ja niiden jättämistä jäljistä. Kappale sai alkunsa vanhan ystävän hautajaisissa. Olenko nyt siinä pisteessä, missä elämä alkaa ottamaan pois antamisen sijasta? Jos näin on, miten siitä voi selvitä kovettumatta sisältä? Kappaleen kruunaa Jussin mahtava kertosäe.

Tennispallobiisi

Jussi kertoi tarinan biisin takaa ja pakkohan se oli tehdä. Kappale on aika itsensä selittävä, mutta kertosäe on mielestämme erityisen onnistunut. Mikä perkele siinä on, että me tykätään repiä toisia alas itsemme ylentämisen sijasta? Miksi yleinen asenne on "Et sä siihen pysty kuitenkaan?" Se ei hyödytä ketään, päin vastoin. Se haittaa meitä kaikkia.

Pieni välisoitto

Ikäänkuin loppusoitto Tennsipallobiisille, joka erotettiin eri biisiksi sävellajin takia. Sen tarkoitus on ikäänkuin summata Tennispallobiisin sanoma. Sävellyspuoli lähti vähän käsistä, mutta biisihän potkii todella mukavasti.

Bussi 615

Tästä koko homma lähti. Jussi pyysi multa apua tämän biisin kanssa, jonka oli kirjoittanut tyttärelleen. Kävin sanat läpi ja kokosin niistä tekstin. Tämän biisin tekemiseen meni vuosi, kun emme saaneet aikaan sopivaa sävellystä. Se kaikki piano/akustinen kitara -klisee tuntui todella ankealta. Jossain vaiheessa aloin leikkimään drum 'n bass -breikkien kanssa ja molemmat kokivat idean omakseen. Hieno biisi, joka onnistui raskaan työn jälkeen todella hyvin. Tosin Peter Engberg teki akustiselle levylle siitä sitten sen kitarasovituksen. Eikä tunnu yhtään ankealta!

Sirkuskarhu

Tässä biisissä Jussi valittaa, kuinka hirveää on olla kuuluisa näyttelijä. Ei vaiskaan, biisi kertoo esiintyjän ongelmasta: Miten puristaa huonona päivänä itsestään ulos hyvä esitys? Pystyin samaistumaan ideaan täysin ja tehtiin yhdessä sanat. Joskus sitä joutuu astumaan itsensä ulkopuolelle niin, ettei enää oikein tahdo löytää takaisin. Tunnustamme täysin biisin olevan "kyynelehtivä klovni" -klisee, mutta kun se vain on niin perkeleen totta.

Merkit sinusta

Kappale parisuhdeväkivallasta. Onko se rakkautta, antaa toisen satuttaa itseään? Mitä se on? "Lyö minua, mutta älä mene pois." Todella raskassoutuinen biisi. Huh huh. Sävellyksen nostalginen kauneus vielä lisää biisin kammottavuutta. Tämäkin kappale on itsensä selittävä. Ei oikein tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa.

Kuukauden työntekijä

Kiteytettynä kappale kertoo miehestä, joka löytää itsensä juuttuneena epämiellyttävään tilanteeseen niin hetkessä, kuin elämässäänkin. Samalla se on päätösbiisi levylle.

Kappaleen lopussa kertoja seisoo katolla valmiina hyppäämään, silti vielä toivoen osaavansa lentää. Olen kirjoituksesta ylpeä, kaiken karmeudenkin keskellä se toivo jää viimeisenä jäljelle. Usko ihmeeseen.

Akustinen levy

Se oli aurinkoinen, kumma kesäpäivä Tokoinrannassa. Meillä oli kylmiä juomia säkillisessä jäitä ja ideoimme kappaleiden sanoituksia. Jossain vaiheessa keskustelu ajautui itse musiikkiin ja sen kantavaan ideaan. Me molemmat olemme näemmä aika vanhoillisia, koska mielestämme biisin tulee toimia myös nuotiotulen ääressä akustisella kitaralla soitettuna. Jussi ehdotti yhteydenottoa kitaristi Peter Engbergiin, jotta saisimme parista biisistä myös akustiset sovitukset. Sitten se venähti ihan kokonaiseksi levysovitukseksi.

Peter teki ihan ällistyttävää duunia ja jokainen kappale sai ihan oman, uuden muodon. Piru vie, tätä pitää kokeilla ensi kesänä nuotiotulella.